Dödöä liikkeelle sosiaalisella medialla
‘Montakos liittymää tällä myydään?’ oli entisen pomoni ensimmäinen kysymys aina uutta kampanjaa työstäessäni. Ainakin Old Spice on huomannut, että viraalivideo voi jopa tuplata myynnin myös etabloituneelle brändille.
Ainahan kyse on laadukkaasta, hauskasta ja erottuvasta (= virulentista) sisällöstä eikä leviämiskanavista sinällään. Tässä kampanjassa kuitenkin yhdistelmä Youtube & Twitter mahdollisti kekseliään ja ratkiriemukkaan vuorovaikutusuhteen syntymisen brändin ja yleisön välille, minkä seurauksena virulenttia sisältöä syntyi koko tukku lisää.
Katu taskussa
Muistatko kun vielä jokin aika sitten lähestyessäsi määränpäätäsi soitit paikkaan/kaverillesi ja kysyit ‘mitäs maamerkkejä siinä sun firman/kämpän lähistöllä olikaan?’ Nykyiset kaupunkikartat puhelimesta käytettävine Street View -näkymineen ovat tehneet noista puheluista historiaa. Microsoftin kehitysasteella oleva Street Slide tuo jälleen uuden käytännöllisen ulottuvuuden kaupunkikarttoihin. (Via Engadget)
Kirjoituksia printtimediasta
Bonnier Publications on aloittanut uuden blogin ja meikäläinen on skriivannut sinne yhden vieraskirjoituksen. Aiheena salainen rakkauden kohteeni eli printtimedia:
Ohessa vielä kaksi samasta aihepiiristä olevaa vanhempaa tekstiä Markkinointi&Mainonnan blogistani:
Maahan painettu sana- Osa 1
Maahan painettu sana osa 2
Paras printtilehtihän on vailla mitään kilpailua New Yorker.
iPad jo maailman 2. käytetyin mobiiliselain
Jenkeissä julkaistiin juuri selvitys, jonka mukaan iPadin selain on kiilannut jo Googlen Androidin ja RIMin Blackberryn selainten ohi maailman toiseksi käytetyimmäksi mobiiliselaimeksi. Kun otetaan huomioon että koko iPad laiteperhe (johon kuuluu vain kaksi eri versiota, WiFi ja 3G) on vasta pari kuukautta vanha, on kyseessä suhteellisen hämmästyttävä tulos - ja osoitus siitä että Apple osaa hommansa. Niin että missäkö Nokia on kaaviossa, jossa ei edes puhuta pelkästään jenkeistä vaan koko maailmasta? En minä vaan tiedä.
Suosituimmat oluet kesäkuu 2010
Vale - emävale - tilasto, eli tee-se-itse bränditutkimus.
Maailma on täynnä tietoa. Tai oikeammin saatavilla on dataa, tutkimuksia ja tilastoja. Joskus on kuitenkin hyödyllistä itse havainnoida ympäristöään, esimerkiksi kuluttajakäyttäytymistä, pohtien niitä kuuluisia motivaatiotekijöitä sen takana.
Varoitus. Seuraava empiirinen (DIY) tutkimus ei ole millään muotoa tieteellisesti, laadullisesti tai määrällisesti pätevä, saati kattava. Sen tuloksena ei ole loppupäätelmiä, vaan joukko kysymyksiä, jotka väistämättä johtavat johonkin. Ehkä.
Pussikalja-kulutuskäyttäytymisen tutkimus Väinämöisen kentän läheisellä kalliolla.
Tavoite: Selvittää suosituimmat olutbrändit pussikaljan juojien keskuudessa perustuen maastosta löydettyihin kruunukorkkeihin.
Metodi: Intuitiivinen ja sattumanvarainen kysymyksenasettelu spontaanisti tilanteeseen reagoiden.
Ajankohta: Koulujen päättäjäisten jälkeinen sunnuntai, eli 6.6 .
Toteutus: Tutkimusassistentit (4 kpl), eli omat ja ystäväperheen lapset keräsivät leikkiensä ohessa varttitunnissa suppealta alueelta Helsingin Etu-Töölöstä varttitunnin aikana korkkeja seuraavasti:
n=66 eli löydettyjen korkkien kokonaismäärä
- Karjala = 42,4%
- Olvi = 24,2%
- Koff = 12,1 %
- Karhu = 6.0 %
- Smirnoff = 4,5 % (joo, tiedetään tää on breezer)
- Muut (yksittäiset brändit, breezerit, mehu tai kossun korkit) = 10,8 %
Markkinaosuuksilla Karjala näyttäisi olevan ylivoimainen ykkönen. Mitä tästä pitäisi päätellä? Tuloksena joukko kysymyksiä:
- Karjalaa juodaan eniten käkenä kukkuen kalliolla kukkulalla?
- Kyseinen brändi on ollut taas lähikaupan erikoistarjouksessa?
- Karhun juojat vievät roskansa sinne minne ne kuuluvat?
- Lapin Kultaa juodaankin tölkeistä?
- Tuloksista kokonaan puutuvien brändien käyttäjät eivät riko pullojaan ja jätä korkkeja luontoon?
Disclaimer 1. Tämän (JFF) jutun tarkoituksena ei ole dissata markkinatutkimuksia, saati sitten kyseenalaistaa tieteellistä tutkimusta.
Disclaimer 2. Tutkimuksen tekijä ei ole ollut itse millään tavalla osallisena aineiston muodostumiseen.
Tiedätkö sinä, miten asiakkaasi käyttäytyvät kalliolla, kukkulalla tai jossain muualla?
K\
Steven uran ainoa kömmähdys
Uusi iPhone on tosin jälleen killeri as ever.
Mummu edellä - yhteiskunta perässä
Sosiaalisen median muotitermejä viljellään joka nurkassa, seminaarissa ja kissanristiäisissä. Julkisellakin sektorilla aiheesta kohistaan ja mietitään, mitä hyötyä uusista kanavista ja palveluista voisi olla organisaatioille ja ennenkaikkea ihmisille.
Pitkästä aikaa parhaaseen konkretisointiin sosiaalisen median ja verkon palveluiden hyödyntämisestä törmäsin tänään (kiitos ystävälleni, joka jakoi linkin facebookissa). Kiitos ennenkaikkea Helville, 92 v. joka kertoo miten hän ryhtyi aktiivisesti hyödyntämään mm. facebookia ja skypea omassa elämässään. Eikä ikä paina missään. Päinvastoin iäkkäämmille yhteisöt ja ilmaiset yhteydenpitopalvelut tarjoaisivat erinomaisen väylän sosiaaliseen kanssakäymiseen läheisten kanssa. Syrjäytyminen ja yksinäisyys ovat yleisiä vanhuksia koskevia ongelmia. Perheenjäsenet ja sukulaiset asuvat kaukana, ja uusien kontaktien luominen on monille vaikeaa. Virkistyksen ja harrastamisen kannalta tulisi myös vanhuksilla olla mahdollisuudet paitsi hakea tietoa, kirjoittaa blogia, kuunnella Spotify:ta ja katsella Voddleria.
Nuorempi sukupolvi ylläpitää sosiaalisia suhteita, hoitaa arjen asioinnit ja ostokset verkossa, kuluttaa viihdettä ja osallistuu luomalla ja jakamalla sisältöjä. Kuten Helvi totesi oli kurjaa, ettei päässyt etsimään tietoa itse kiinnostavista asioista ja pankkiasioiden hoito oli vaikeaa. Netin kanssa tutuiksi tulemisesta olisi kuitenkin suunnattoman paljon hyötyä paitsi vanhuksille, myös yhteiskunnalle. “Seniorit verkossa”-ajattelun innoittamana syntyisi uusia työpaikkoja ja liike-elämässä aukeaisi mahdollisia uusille ideoille ja innovaatioille. Kokeilemisen arvoisia start-uppeja voisivat olla esim. eläkeläisille tarkoitetut erilaiset verkkopalvelut, chatit ja omat yhteisösivustot. Senioreita tietokoneen käyttöön ja verkon hyödyntämiseen valmentaville tuutoreille ja helpdeskeille olisi luonnollisesti iso kysyntä. Vanhustentalojen perusvarustuksena olisivat läppärit ja internetyhteydet. Hoitajien perusosaamiseen ja asenteeseen kuuluisi vanhusten kannustaminen ja opastaminen verkon käytössä.
Tulevaisuuden sukupolvien vanhetessa iPhone papan taskussa on sääntö eikä poikkeus. Nykyiset eläkeläiset tarvitsevat kuitenkin vielä meidän nuorempien tukea ja kannustusta internetin ihmeellisessä maailmassa.
Sosiaalinen media on vallankumouksen seuraus
Sosiaalinen media ei ole vallankumouksen syy, vaan seuraus.
“Sosiaalinen media” ei ole uusi tapa viestiä, vaan käyttäytymisen muutoksen ilmenemismuoto. Käyttäytyminen on aina ollut olemassa siellä missä ihmiset keskustelevat ja välittävät toisilleen näkemyksiään ilman, että aiheet ovat pakotettuja tai vuorovaikutukselta odotetaan yksiselitteistä lopputulosta. Toki kaikilla meillä on tavoitteena saada jonkinlaista vastakaikua mielipiteillemme.
Liike-elämässä teknologia mahdollistaa aina vain tehokkaampia prosesseja ja työkaluja informaation hallitsemiseksi, hyödyntämiseksi ja toiminnan vaikutusten arvioimiseksi. Näiden “virallisten” toimintamallien avulla kerromme saavuttavamme yrityksen strategiset tavoitteet ja tekevämme tuloksen. Todellisuudessa suuri osa päätöksenteosta tapahtuu kuitenkin inhimillisten tunteiden, aistimusten, asenteiden ja uskomusten perusteella. Nämä “epäviralliset”, mutta erittäin inhimilliset vaikuttimet syntyvät sosiaalisten eläinten, ihmisten, välisessä vuorovaikutuksessa.
Image source: The Craft Begins
Vallankumous meni jo. Sen jälkeinen maailma on radikaalisti avoimempi. Tiedon panttaaminen ei ole enää hallinnan keino. Yksilön mahdollisuudet osallistua ovat kasvaneet ja asioihin vaikuttamiseksi syntyy uudenlaisia yhteisöjä vailla selkeää johtajuutta tai suunnitelmaa. “Vanha järjestys” on reagoinut kehityskulkuun kaksijakoisesti:
- hyväksymällä ja hyödyntämällä ilmiötä
- kieltämällä sen ja pyrkien tiukempaan kontrolliin.
Kumpikohan mahtaa olla vahvoilla revoluution jälkeisessä evoluutiossa? Sosiaalinen media kuuluu olennaisesti ensin mainittuun valintaan. Ensin muutamme ajatteluamme, sitten käyttäytymistämme ja valtautamme ihmiset hyödyntäen teknologian mahdollisuuksia. Nykyisin tarkoittamamme “sosiaalinen media” on täynnä uusia tehokkaita välineitä ja kiinteä osa käyttäytymistämme.
K\
Kemmuru teki Suomen Radioheadit
Suomalainen rap-yhtye Kemmuru jakaa uuden levynsä “Meiltä puuttuu kaikki” digitaalisesti ilmaiseksi omilla kotisivuillaan. Kiinnostavan hommasta tekee, että jokainen lataus luo oman uniikin kokonaisuuden levystä. Yhdellä otolla purkitetuista kappaleista on nimittäin monia eri ottoja, joista generoidaan jokaisella latauksella oma pakettinsa. Suomiräp-levyksi albumi on liikkunut hyvin myös fyysisenä äänitteenä. Levy nimittäin debytoi Suomen virallisella listalla sijalla 13.
“Waretuksen, seratodeejiiden ja paskojen mp3:sten aikakautena digitaalisuus nähdään liian usein vain välineenä, jolla kaikki on vähän helpompaa, mutta samalla huonompaa. Asiaa ei paranna se, että musiikkibisnes pyrkii käyttämään sitä vain vähentääkseen kuluja. Tahdomme osoittaa, että on lukuisia mahdollisuuksia joilla digitaalinen julkaiseminen voi olla muutakin kuin taiteen vihollinen.”, kommentoi bändin tuottaja ja toinen räppääjä Aksim kokeilua.
Hyvä kannanotto digitaalisen musiikkikeskusteluun on myös bändin tekemä bonusraita “Lataa, Lataa”.
Itse odottelen levystä sitä vinyylipainosta. Kemmurun edellinen levy on varmasti vieläkin täysipainoisin suomihiphop-albumi kautta aikojen. Tuomio uudesta levystä antaa vielä odottaa itseään.
Kuka lohduttaisi Nyytiä - kuka lisäisi myyntiä?
Pyhä kolmiyhteys - myynti, markkinointi, palvelu
Markkinoinnin tehtävä ei ole myydä, vaan saada ihmiset ostamaan. Voi myös sanoa, että myynnin tehtävänä on palvella. Miksi palvelu on parasta markkinointia? No siksi että…
Esimerkki elävästä elämästä. Tarvitsen kenkäpariini uudet kengännauhat. Hakeudun ison kauppakeskuksen ensimmäiseen kenkämyymälään, jossa näytillä on satoja / tuhansia kenkäpareja. “Anteeksi, mutta onko teillä kengännauhoja”, kysyn. “Valitettavasti ei, mutta ensimmäisessä kerroksessa (kauppakeskuksen toisessa päässä) on suutari. Häneltä varmasti löytyy”.
Hyvä niin, satojen / tuhansien kenkäparien keskellä tuntuu tietysti oudolta, ettei kenkiin olennaisesti liittyviä “after sales” palveluja ole lainkaan tarjolla, mutta ymmärrän kyllä trendimyymäläkonseptien keskittymisen uusien parien myyntiin. Myös ongelmani ratkaiseva apukin tuli pyydettäessä.
Yhtälössä hiertää se, että vain parin myymälän päässä naapurissa, on vähemmän trendikäs kenkäkauppa ja jo kauas näkyy tiskin takana tarvikekengännauhojen hylly. Kolmella eurolla löytyy juuri etsimäni pari. Ei tarvinnut kävellä alakerroksiin ja toiseen päähän kauppakeskusta.
Asiakkaan näkökulma:
a) oliko tarkoituksellista ohjata apua mahdollisimman kauas kilpailijoista?
b) eikö ollut oikeata tietoa, että kymmenen metrin päästä löytyy apua potentiaalin asiakkaan ongelmaan?
Molempi pahempi. Palvelu on parasta markkinointia. Se saa myös ostamaan. Jollei juuri sillä hetkellä, niin myöhemmin - tai sitten ei.
Shoelaces > kuva ei mitenkään liity sisältöön vaan tarjoaa vaihtoehtoja kengännauhojen värejä kaipaaville
Miten sinun myyntiäsi tehdään palvelemalla?
K\
