Kuka klikkaa ja mitä?
Viimeisin tutkimus osoittaa, että 8% Internetin käyttäjistä aikaansaa 85% kaikista klikeistä Yhdysvalloissa. Eli toisin sanoen bannereita ensinnäkin klikataan heikosti ja toisekseen niitä klikkaa hyvin pieni joukko. Oheinen tulos johtaa ainakin seuraaviin kysymyksiin:
1. Onko CTR täysin väärä mittari bannereiden onnistumiselle? Seth Godinilla
2. Onko bannerimainoksilla oikeasti brändiä rakentava vaikutus? Milloin viimeksi näit bannerimainoksen, joka sykähdytti (tai jonka edes muistat)?
Tätä Pringlesin aivan loistavaa mainosta ei lasketa, koska en ole nähnyt sitä oikeassa ympäristössään koskaan.
3. Itse veisin Seth Godinin ajatusta pidemmälle: jos loppujen lopuksi vain pieni osa hulluja klikkaa bannereita, kannattaisiko tehdä bannerien sijasta jotain muuta, jolla saavuttaisi netin käyttäjät?
Tietysti kaiken huipuksi se, että saa ihmisen klikkaamaan banneria ei riitä mihinkään. Klikkaajan pitäisi tehdä jotain klikkauksen jälkeenkin. Paitsi tietysti tuossa Pringlesin esimerkissä.
Tämä on maailman onnistunein Twitter-strategia
Aikaisemminkin blogissa mainittu Dell on tehokkaimmin hyödyntänyt Twitteriä toiminnassaan.
Tärkeimpänä mittarina tässä on selkeästi tulos: 3 miljoonan dollarin rahavirta suoraan Twitterin kautta. Tämä Twitterin kautta tuleva raha jakautuu suunnilleen tasaan kahteen osaan:
2 Miljoonaa Twitteristä Dellin sivuille tulevat (1 miljoona tuli 18 kuukauden aikana, kun toisen miljoonan keräämiseen meni vain kolmasosa)
3. Miljoona Dellin sivuilta Twitteriin tulevat ja sieltä ostamaan tulevat.
Dellillä on parisenkymmentä Twitter-tiliä, joilla on eri fokus. Tässä useat yritykset menevätkin totaalisen vikaan. Keskustelun aika on vasta, kun luottamus on ansaittu. Jos silloinkaan.
Kaikkien yritysten ei nimittäin tarvitse keskustella asiakkaidensa kanssa (sosiaalisessa mediassa) lainkaan. Tehokkaimmat lyhyen tähtäimen tulokset voidaan joskus saada vaikka agressiivisella tarjousmainonnalla. Sama pätee muihinkin sosiaalisen median toimenpiteisiin, vaikka kokeillessa ehkä joskus oppiikin parhaiten. Kokeilemisen tielle lähdettäessä pitää olla kuitenkin valmis epäonnistumaan ja tällaista rohkeutta varsinkin näinä päivinä voi etsiä Suomesta kissojen ja koirien avulla. Useimmilla yrityksillä sosiaalisen median fokus valitettavasti puuttuu kokonaan, jolloin toimenpiteet epäonnistuvat heti. Tämän jälkeen ei enää viitsitä yrittää. Sosiaalisessa mediassa ei ole pikavoittoja.
Jotain Dellin Twitter-segmentointeja:
1. Myyntikanava=Tarjousviestintää DellOutletissa.
2. Tuotekehityskanava=Dellin IdeaStorm myös Twitterissä.
3. Asiakaspalvelukanava= “@tamar Yes..there are several different Dell reps on Twitter. If you tweet about Dell, they tend to respond fairly promptly.”
4. Viestintäkanava= Pääblogin sekä muiden blogien blogipäivitykset
5. Sijoittajaviestintä= @dellshares
6. Niche-kohderyhmän keskustelukanava= Esim. Dellin cloud computingiin keskittyvä kanava
7. Yritysvastuu=@regeneration
Kaiken huipuksi Dell on hoitanut yritysbrändin, ammattibrändin sekä persoonabrändin pyhän kolmiyhteyden ensiluokkaisesti. Työntekijät saavat rakentaa omaa henkilökohtaista ammattibrändiään Twitter-osoitteilla @omanimiatdell. Esim. @Direct2Dell saitista vastaa @lionelatdell. Muotovaliota toimintaa.
Tuleeko seuraava Google Suomesta? Herätyskokous 24.11.2009
Syyskauden toinen Herätyskokous järjestetään Helsingin Wanhassa Satamassa tiistaina 24.11.2009 klo 8:15-11:00, jolloin puhutaan digitaalisista ja yhteisöllisistä palveluinnovaatioista ja siitä, miten niillä tehdään isosti rahaa.
Miksi Facebook ei syntynyt aikoinaan Suomessa? Onko meillä kotimaassa eväitä siihen, että seuraava globaali verkkopalvelu tulisi täältä Pohjolasta? Miten liiketoiminnan pelikenttä mullistuu, kun markkinointibudjetit kohdistetaan uudelleen Internet-aikakauden vaatimalla tavalla?
Toimitusjohtaja Petteri Kilpisen vieraaksi saapuu yrittäjä, sosiologi ja digitaalisen pelikentän pioneeri Jyri Engeström, joka on työskennellyt muun muassa pääkallopaikalla San Franciscossa Googlen tuotepäällikkönä keskittyen yhteisöllisten Internet-palveluiden ja mobiilisovellusten suunnitteluun ja kehittämiseen.
Tilaisuus on maksuton, mutta edellyttää ilmoittautumista.
JYRI ENGESTRÖM
Jyri Engeström on toinen yhteisöllisen Jaiku-palvelun perustajista ja hänet tunnetaan myös sosiaalinen objekti -termin kehittäjänä. Idea on yksinkertaistaen seuraava: sosiaaliset yhteisöt ja verkostot, kuten LinkedIn tai Facebook, eivät koostu vain ihmisistä. Verkostot koostuvat ihmisistä, joita yhdistää yhteinen objekti, asia - oli se ystävyys, ammatillinen yhteys tai harrastus.
Engeström muutti San Franciscoon 2007, Googlen ostettua Jaikun. Kaupan myötä Jyri siirtyi Googlen palvelukseen, jossa hän toimi lokakuuhun 2009 asti tuotepäällikkönä keskittyen Googlen yhteisöllisten Internet-palveluiden ja mobiilisovellusten kehittämiseen. Engeström on työskennellyt myös Senior Product Managerina Nokialla ja Satama Interactivella. Hän on yksi Social Objectsin ja Aula-konferenssin perustajista ja toimii myös tutkijana Lancasterin yliopistossa.
Ohessa ennakkomaistiaisena viimeisin Jyrin esitys “Snack Size Sociality” SlideSharessa:
HERÄTYSKOKOUKSESTA
Herätyskokous on maksuton aamupäivän kestävä kutsuvierasseminaari, joka houkuttelee kuulolle noin 300 yritysten ylimpään ja keskijohtoon kuuluvaa henkilöä laajasti eri toimialoilta. Seminaarissa herätellään keskustelua suomalaisten yritysten menestyksen eväistä tulevaisuuden toimintaympäristössä. Tapahtuma on kerännyt vuodesta 2005 lähtien noin 6 000 kävijää.
Ostetun musiikin pelastajaksi Google?
Kiinnostus musiikkiin säilyy, mutta ostetun musiikin tulevaisuus on näyttänyt synkähköltä.
Kuitenkin 6 % Google hausta liittyy musiikkiin ja Jenkeissä Top 10-hakusanoista 2 liittyy musiikkiin. Näin ollen on luonnollista, että jo kauan puhuttu Google-musiikkihaku on pian todellisuutta. Hakiessasi kappaletta Google antaisi mahdollisuuden kuunnella ennakkoon näyte biisistä erinäisten kumppaneiden palveluista ja mahdollisesti ostaa biisin. Valitettavasti palvelu on tulossa aluksi vain Yhdysvaltoihin luultavasti tekijänoikeuksien vuoksi (mukana esimerkiksi MySpacen musiikkipalvelu, joka ei täydellisenä ole käytössä Euroopassa). Googlen musiikkihaun toimintaa on havainnollistettu oheisessa videossa:
Hivenen koomisen aiheesta tekee sen, että Google omistaa myös YouTuben. YouTube on nimittäin nykyään yksi tärkeimmistä (ellei tärkein) kanava, josta ihmiset hakevat biisejä. Niistä niitä ei tietenkään voi ostaa, mutta valitettavan harvoin se muutenkaan on ihmisten agendalla.
Digi on vain kanava
Digi on vain kanava.
Mediakanava.
Viestintäkanava.
Mainoskanava.
Jakelukanava.
Myyntikanava.
Kommunikaatiokanava.
Keskustelukanava.
Tuotekehityskanava.
Ennen kaikkea se on kanava, jossa ihmiset ovat aktiivisina toimijoina jatkuvassa vuorovaikutuksessa toisten ihmisten, brändien ja medioiden kanssa. Vuorovaikutuksen tulisi yleensä olla kaksisuuntaista.
Tässä suhteessa se on erilainen kuin mikään muu kanava. Sen takia Internetin lainalaisuuksia ei aina ymmärretä luonnollisesti.
Sosiaalisen median määritelmiä
Tässäkin blogissa käsitelty markkinointiguru David Meerman Scott on määritellyt hyvin, että sosiaalisen median toimenpiteitä pitää ajatella kuten bisnesenkelinä toimimista. Sijoitat rahaa muutamaan kohteeseen ja ehkä yksi niistä lähtee todella hyvin käyntiin. Suurin osa sijoituksista ei myöskään tuota välittömästi. Oleellista on, ettei pistä kaikkia rahojaan samaan kohteeseen ja on kärsivällinen.
Toisaalta yksittäistä sosiaalisen median toimenpidettä voi ajatella myös kasinon kautta. Mieti, mitä olet valmis häviämään ja laita kaikki peliin. Jos haluat voittaa isosti, on oltava myös valmis ottamaan riskejä.
Sosiaalisen median mittaaminen taas on kuin sijoittamista pörssiin. Alun investointien jälkeen päivittäinen seuraaminen vie kohtuullisen vähän aikaa. Muutoksinkaan ei kannata reagoida hätiköiden. Kunhan muistaa strategiansa ja pysyy vakaasti siinä. Katastrofin sattuessa on tärkeintä minimoida vahingot.
Pitäisikö asiakkaidesi hoitaa yrityksesi asiakaspalvelu?
Otsikon kysymys saattaa kuulostaa ristiriitaiselta, mutta espanjalainen teleoperaattori Telefonica tulee tekemään juuri näin.
Siinä missä perinteisissä crowdsourcing-ohjelmissa on tartuttu mainontaan tai tuotekehitykseen, Telefonica ottaa kohteekseen asiakaspalvelun. Uuden mobiiliverkon Giffgaffin asiakkaat saavat ensinnäkin ilmaisia puheluita ja tekstiviestejä kun mainostavat palvelua tuttavilleen. Isompiin alennuksiin pääsee kuitenkin käsiksi, kun vastaa asiakaspalvelukysymyksiin Internetissä. Historiallisen tästä tekee sen, että Telefonicalla tulee olemaan vain palkattu laskutusosasto. Asiakas-asiakaspalvelijoiden lisäksi palkattua henkilöstöä vastaamassa asiakkaiden kysymyksiin ei ole. Vääräleuat voivat tietysti esittää kysymyksen, kuinka tämä eroaa monen suomalaisen operaattorin asiakaspalvelun tasosta?
Mielenkiintoinen idea, mutta kuten Fast Companyn artikkelissakin todettiin, voi olla haaste saada ihmiset innostumaan vastaamaan “Kuinka synkkaan osoitekirjani”-tyyppisiin kysymyksiin. Onko halvempi puhelinlasku riittävä täky sivutyön ottamiselle?
Yrityksen viestinviejät
Toissa perjantaina kirjoitin persoonabrändien ja yritysbrändien yhteentörmäyksistä. Olen sen jälkeen hahmotellut jakoa erilaisten yritysten viestinviejien välillä. Ohessa tämänhetkinen karkea jako:
1. Evankelistat
Nämä ovat yrityksen tärkeimpiä viestin viejiä. Periaatteessa voivat olla miltä tahansa organisaation tasolta, mutta useimmiten markkinoinnista tai myynnistä (Jenkeissä community managereita). Tuovat firman nimeä esiin, mutta ovat myös tunnettuja hahmoja omana persoonanaan. Käyttävät suvereenisti sosiaalisen median työkaluja ja osallistuvat rohkeasti keskusteluun. Esittävät ihan oikeita mielipiteitä ja puhuvat kuten ihmiset.
Tyyppiesimerkki: Scott Monty, joka on Fordin Sosiaalisen median päällikkö. Herra oli muun muassa hyvin menestyneen “Fiesta movement”-kampanjan takana.
2. Viralliset äänitorvet
Nämä ovat esimerkiksi toimitusjohtajabloggaajia (joita ei Suomessa liiaksi ole). Puhuvat evankelistaan verrattuna hieman virallisemmalla äänenpainolla, josta johtuen useasti ovat myös tylsempiä. Eivät useinkaan niin sinuja sosiaalisen median kanssa ja saattavat monesti käyttää haamukirjoittajaa. Osallistuvat keskusteluun satunnaisesti ja valikoiden.
Tyyppiesimerkki: Jukka Hienonen
3. Tiedotesuoltajat
Joissakin organisaatioissa sosiaalinen media tipahtaa viestinnän viitan alle. Eikä tässä mitään, mikäli organisaatio ymmärtää sosiaalisen median tuomat haasteet ja mahdollisuudet. Harvemmin kuitenkin ymmärtää, jolloin sosiaalisesta mediasta tulee vain yksi tuutti johon tiedotusroinaa voi tuutata.Yksipuolista viestintää, jolloin eivät usein osallistuta keskusteluun. Toisaalta keskustelua harvemmin syntyykään, koska sisältö on niin tylsää ja geneeristä.
Tyyppiesimerkki: Mikä tahansa pystyynkuollut yritysblogi, yrityksen väsähtänyt Facebook-ryhmä tai autopilotilla toimiva Twitter-tili
4. Vahingossa viestijät
Lähes kuka yrityksen jäsenistä, joka puhuu omasta firmastaan jossain sosiaalisessa mediassa. Yleensä tulevat esille, kun sanovat tai tekevät jotain negatiivista.
Tyyppiesimerkki: Kuka tahansa Facebook-töräysten takia potkut saanut
5. Vakoojat
Parhaimmillaan vakoilu on verkossa olevan keskustelun seuraamista ja siihen reagoimista. Pahimmillaan se on salanimellä anonyymia oman hännän nostamista.
Tyyppiesimerkki: John P. Mackey (Whole Foodsin toimari, joka kirjoitteli salanimellä törkyä kilpailijoista)
Mitä mieltä jaosta? Mitä pitäisi lisätä ja mitä poistaa?
Kuinka saada Google Wave -kutsu?
Google Waven lanseeramisesta on kohistu enemmän kuin mistään Googlen palvelusta sitten GMailin. Lanseerauskampanjassakin on yhtäläisyyksiä. Ensimmäinen vaihe on myös vain Invite-only ja kutsuja metsästetään ympäri Internetiä. Waven lanseeraus on taas osoittanut, kuinka paras tapa herättää ihmisten kiinnostus on rajata osallistujajoukko harvoihin ja valittuihin. Kun vain valittu eliitti saa kutsun, tällaiset tavalliset tallaajat eivät voi muuta kuin kirjoittaa blogipostin ja odotella omia kutsujaan sormet ristissä. Kutsun saaminen nimittäin tällä hetkellä vaikuttaa aika hankalalta:
1. Pyydä kutsua Googlelta
Mukaan otetaan 100 000 käyttäjää aluksi ja nämä on jo jaettu 30.9.2009. Luultavasti tätä kautta jaetaan jokatapauksessa lisää kutsuja myöhemmin. Ei kannata kuitenkaan ihan heti niitä odotella. Kutsuja on nimittäin pyytänyt yli miljoona ihmistä.
2. Googlewaveinvites-sivu
Täällä voit pyytää kutsua Google Waveen tai antaa oman kutsusi eteenpäin. Tätä kirjoittaessani tilastot ovat aika synkät:
-7377 kutsupyyntöä
-946 kutsunantoilmoitusta
-1 onnistunut vaihto(!)
Eli tätäkin kautta voi jonkun aikaa odottaa kutsuja.
3. Osta kutsu EBaysta
Sen jälkeen kun yhden kutsun hinta nousi yli 5000 dollariin, huutokauppalistaukset on poistettu. Eli tämäkin on tällä hetkellä tyhjä arpa.
Mistä Google Wavessa sitten oikein on kyse? Sitä on Googlen mukaan kuvailtu “sähköpostin uudeksi sukupolveksi”. Lyhykäisyydessän tämä ryhmätyösovellus pyrkii yhdistämään Internetin koko sosiaalisen kentän : sähköpostin, pikaviestit, blogit, mobiilin ja wikin. Wave-nimitys tulee siitä, että viestiketjut eivät ole useiden käyttäjien eri sähköpostilaatikoissa vaan muodostavat kokonaisia viestiketjuja palvelimelle (aaltoja). Suurin osa Wavesta julkaistaan avoimena koodina, jolloin kehittäjät voivat kehittää sovellusta myös itse. Ensinäkymä Google Waveen löytyy esimerkiksi Mashablesta.
Mikäli aikaa riittää niin ohessa on yli tunnin esittelyvideo Wavesta (jo yli neljä miljoonaa katsomiskertaa):
Ja kiireisemmille Google Waven maskotin Dr.Waven esittelyvideo:
Onko kukaan päässyt jo kokeilemaan Wavea?
Sosiaalisen median säännöt ja suuntaviivat
Olen aikaisemmin kirjoittanut sosiaalisen median säätelystä yrityksissä. Sosiaalisen median sääntöjen ja ohjeiden määrittely onkin kuuma peruna tälläkin hetkellä. Alusta ei tarvitse kuitenkaan sääntöjen ka ohjeiden kirjaamista aloittaa. Oheiselle sivulla on on koottuna yli sadan yrityksen sosiaalisen median ohjeistukset, joista voi ottaa mallia:
Online database of Social Media Policies
Näistä erityisesti IBM:n säännöt ovat todella kattavat.
