Musiikkiteollisuus nousee takaisin tolpilleeen
Pitkään ongelmissa rämpinyt musiikkiteollisuus alkaa Guardianin artikkelin mukaan osoittaa elonmerkkejä. Musiikkibisnes nimittäin kasvoi Briteissä viime vuonna 4,7 % PRS:n mukaan (brittien paikallinen Teosto). Musiikkiteollisuushan (ja mikä tärkeintä, musiikki) on yksi suosikkiaiheistani, josta on tullut kirjoitettua ja puhuttua aktiivisesti viimeisten vuosien aikana monessa yhteydessä. Artikkelissa tulleet kurssia reivanneet toimenpiteet ovatkin aika pitkälle samoja, mistä kirjoitin jo viime vuonna:
1. Livekeikat takovat rahaa
Torstaina Helsingin sekaisin saava Madonna on tästä hyvä esimerkki. Elävä musiikki nettoaa enemmän rahaa kuin CD-myynnit. Huolestuttava piirre tässä on tietysti musiikin pitkäjänteisyyden kannalta, että livemusiikilla nettoavat pääasiassa vain vanhat kehäketut. Tällä menolla luultavasti Rollarit keikkailevat vielä 20 vuoden päästäkin tippapullo kädessä.
2. Erilaiset sponsorointimallit kehittyvät
Poppareiden käyttö mainoksissa on jo vanha ilmiö, mutta sponsorointikuviot ovat kehittyneet aimo harppauksin viime vuosina. Esimerkiksi Groove Armada vaihtoi levy-yhtiönsä EMIstä musiikkibisneksessä ehkä vähemmän etabloituneeseen brändiin eli Bacardiin. Yhdessä musiikin lisensioinnin (kohta 3) kanssa sponsorointi muodostaa jo 25 % musiikin kokonaiskakusta.
3. Lisensioimalla rahaa pienistä puroista
Esim. Spotifyyn ja muihin musiikkipalveluihin liittyvä lisensiointi tuo jatkuvaa tulovirtaa levy-yhtiöille. Lisäksi hauskana sivujuonteena viime aikoina tässäkin blogissa paljon pöhisty hääviraali nosti Chris Brownin Foreverin myyntilistoille ja paransi siihen liittyvän mainonnan klikkiprosentteja. Mikko Kiviniemi tosin linkitti tänään mielenkiintoiseen artikkeliin, jossa paljastettiin, että ilmeisesti häävideon räjähdysmäisessä kasvussa oli kyse vilunkipelistä. Oli miten oli, Chris Brownille ja mainostajille se näytti olevan onnenpotku (ehkä itse aiheutettu sellainen).
Eli kuten olen jo aikaisemminkin sanonut: musiikilla menee hyvin, mutta epäonnistuneiden ääniteformaattien (lue: CD) bisnes alkaa tulla tiensä päähän. Oheisesta Wiredin jutusta saa ehkä jotain inspiraatiota vaihtoehtoisille musiikin levitystavoille.
Kuinka yhteisö tapetaan tyylikkäästi?
Odotin kiinnostuneena, minkä vaihteen BMW vaihtaa pykälään otsikon “innovation marketing” alla? Jochen Schmalholz, Head of marketing innovation, valaisi autoteollisuuden tapaa luoda ymmärrystä tulevasta, jonka ennustaminen - kuten tiedämme - vaatii toisinaan hieman enemmän.
Saksalainen pitkän tähtäimen strateginen lähestyminen kurkistaa 50(!) vuotta eteenpäin, kun keskipitkän aikavälin skenaarioita luodaan 5-10 vuodelle. Eikä nyt puhuta internet-vuosista. Skaalan ymmärtää paremmin, kun tiedostaa auton kehitysajan ideasta tuotantoon vaativan noin 5-7 vuotta.
Markkinoinnin innovaatioille varattu aikaikkuna on 3-5 vuotta. Millaisen bemarin sinä ostaisit vuonna 2014?
Eräs vahvistuva megatrendi on urbanisoituminen. Â Maapallolle syntyy nelisenkymmentä maista ja kansallisuuksista riippumatonta “mega-aluetta”, joiden 18% populaatio vastaa 85% koko maapallon taloudellisesta voimasta.
BMW tarkastelee markkinoinnissaan tarkasti diginatiivien sekä digiemigranttien (muut verkkoaktiivit) edesottamuksia. Idea on olla läsnä siellä missä asiakkaatkin ovat. Kaikki muistavat varmasti emigranteille suunnatut BMW - filmit ?
Guy Ritchien versio, tähtinä mm. BMW ja Madonna
X1 -konseptiauton lanseeraus oli diginatiiveille suunnattu ja kaikkien toistaiseksi kirjoittamattomien sosiaalisen median sääntöjen mukaisesti toteutettu kokonaisuus - kuten esim. se, että Japanissa kaikki aktiviteetit olivat 40% mobiilipäätelaitteiden käyttäjille kohdennettu.
Systematiikkaan liittyi myös kaikkein paras kysymys - miten tappaa olemassaoleva yhteisö, jonka rooli on käynyt tarpeettomaksi, siten ettei brändi kärsi kohtuuttoman paljon vahinkoa? Eräs asiakasyhteisö oli BMW:n eli markkinoijan näkökulmasta tullut tiensä päähän. Voiko yhteisöä lakkauttaa muuten kuin ajamalla tankki tyhjäksi? Koska yhteisöä et voi hallita 100%, miten voisit päättää sen kohtalosta? Hyvä kysymys. Suurin osa yrityksistä pohtii tällä hetkellä sitä, miten voisi osallistaa asiakkaspotentiaalinsa tai kohdata heidät yhteisöissä. Edelläkävijän strategian täytyy pitää sisällään myös exit left -vaihtoehto ja tyylillä. Miten sinä tappaisit yhteisön?
Tämän julkaistuessa olen Intiassa syventymässä markkinoinnin strategioihin.
K\
Madonna-lippuja tarjolla!
Keille oli, keille ei?
Tämänpäiväinen ostopolku Internetissä näytti nimittäin oheiselta:
1. Noin viiden minuutin tiimalasin raksuttelun jälkeen pääsin tähän pisteeseen:
2. Tämän jälkeen parin refresh-rämpytyksen jälkeen minulle jopa tarjottiin mahdollisuutta ostaa liput Madonnan konserttiin. Kysymysmerkki tietysti on, mitä jos olisi halunnut lippuja joihinkin muihin Lippupisteen tapahtumiin?
3. Okei, nyt ollaan lähes jo tilausvaiheessa. Yläpalkin mainosviesti tuntuu tosin lähes pelottavalta. Tuhansiin tapahtumiin lipun varaaminen luultavasti kestäisi tuhat vuotta:
4. Ilo tilausvaiheeseen pääsemisestä oli kuitenkin ennenaikaista, sillä päädyin palvelumme infosivulle:
5. Ja sitten oltiinkin taas alkupisteessä:
Tässä vaiheessa oma kärsivällisyyteni loppui. Onnekas kollegani oli saanut Habbo Hotel-henkisen jonotusvideonkin tähän ostopolun väliin ja ilmeisesti jopa liputkin. Monella muulla oli käynyt samoin kuin minulla. Lippujen jälkimarkkinat kuitenkin toimivat ja vähän käytettyjä lippuja on tarjolla. Onneksi Madonnan keikka ei edes oikeasti hirveästi kiinnosta, mutta jos jollakin on lippuja myynnissä AC/DC:n keikalle niin voin poistaa.
