Ruma sana on uusin viraali-ilmiö
VAROITUS: Seuraavan videon sanoitukset saattavat järkyttää herkkää kuulijaa.
Cee-Lon uusi video “F*ck you” on kerännyt jo yli kaksi miljoonaa katsojaa (kuulijaa) YouTubessa. Tämä on jälleen hyvä esimerkki siitä, että perinteisten portinvartijoiden valta alkaa hävitä Internetin myötävaikutuksella. Kappalehan on luonteeltaan sellainen, että sille ei radiosoittoa ainakaan Amerikassa ole luvassa (Suomessa Basso soittaa kappaletta sensuroimattomana). Kansa äänestää näppäimistöllään ja video on tämän hetken kuumin viraali-ilmiö internetissä.
Mitä kappaleen suosio kertoo?
1. Sisältö on tärkein.
Kappalehan on hieno ja kertoo oivan tarinan. Monet ihmiset voivat samaistua sanomaan ja toisaalta pohjimmiltaan kappale on hyvää poppia, joka jää soimaan päähän. Cee-Lolla on riittävää fanikuntaa, joka levittää biisiä eteenpäin.
2. Kauniit ulkoiset puitteet eivät korvaa sisällön puutetta.
Tuotanto on minimalistista, jossa kiinnitetään huomio timanttiseen sisältöön eli sanoituksiin. Videosta on ilmeisesti tulossa uusi versio, mutta ensimmäinen versio ajaa asiansa mielestäni ihan riittävästi.
3. Pieni järkyttäminen on paikallaan, mutta se ei voi olla päätarkoitus
Jenkeissä ruman sanan sanominen niin kuin se on, saattaa vielä jotain kukkahattutätejä järkyttää. Internetissä pelkillä kiroisanoilla ei kuitenkaan pitkälle pötkitä, jos kappale olisi ollut huttua. Lisäksi kappaletta ei olisi voinut tehdä muilla sanoilla, oikeaan tunnelmaan vaaditaan juuri nämä sanat.
4. YouTube on tärkeimpiä musiikkipalveluja maailmassa
Ensimmäiseksi kun ihmiset nykyään etsivät jotain biisiä, hamuavat näppämistöllä kädet kohti YouTubea. Milloin kuulit viimeksi uuden biisin radiosta?
Uudet soul-artistit ovat muutenkin kunnostautuneet oivissa markkinointitempauksissa. Aloe Blaccin mainion “I need a Dollar”-vinyylisinkun mukana tulee oikea dollarin seteli:
Sisältömarkkinoinnin pommeja
Alf Rehn on sanonut, että suomalainen bisneskieli on liian macho-henkistä. Ehkä tästä innostuneena, olen jakanut erilaiset sisällönmuodot sodasta innoituksensa saaneen sanaston mukaan.
Erilaiset sisältömuodot on jaettavissa oheisiin “pommeihin”:
1. Käsikranaatti
Sisältöä, joka osuu ja uppoaa. Tekee taattua tuhoa, mutta ei näillä sotia voiteta. Blogissa teksteinä luottopelureita, jotka muodostavat pääosan sisällöstä. Näitä pitää heittää tasaisesti, kohdistetusti sekä säännöllisesti.
Esimerkki: Blogiteksti, joka saa pari kommenttia ja jota jaetaan muutaman kerran eteenpäin eri sosiaalisen median palveluissa. Esimerkiksi Daily Diegon viime vuoden luottopelurit on listattuna täällä.
2. Miina
Saattaa aluksi vaikuttaa suutarilta (kohta 3), mutta löytyy aikojen saatossa myöhemmin (Long tail) osuu ja uppoaa. Optimistisen näkemyksen mukaan kaikki suutarit ovat vain miinoja, jotka odottavat astujaansa. Pessimisti voi ajatella, että latomalla vain miinoja ympäriinsä ei välttämättä osu kohteeseen koskaan. Ei ainakaan kovin nopeasti.
Esimerkki: Charlie Bit My Finger löydettiin vasta paljon myöhemmin kun video oli ladattu internettiin.
3. Suutari
Joskus pommit eivät vain räjähdä. Ne pitää kuitenkin heittää kohteeseen, ennen kuin tietää toimivatko ne. Suutari voi olla kokeilu erilaisella sisällöllä tai nopeasti tehty kokeilu. Raja suutarin ja atomipommin välillä on joskus hiuksenhieno. Varman päälle pelaamisella ei voiteta pokaalia.
Esimerkki: Mikä tahansa blogiteksti, joka ei herätä mitään tunteita tai on muuten epäinspiroitunut.
4. Atomipommi
Joskus harvoin onnistuu tekemään sellaista sisältöä, joka herättää heti suuren vaikutuksen. Tämä kiinnostus ei laannu välttämättä koskaan kokonaan, vaan tuo tasaisesti kävijävirtaa sisältöösi. Vaikutukset voivat olla jopa vuosia.
Esimerkki: Kahdeksan tapaa tappaa idea toi rouhean kävijäpiikin Viitamäen Samin blogiin, pyytämättä ja yllätyksenä.
Mitä enemmän miinoja ja käsikranaatteja on eri verkon taistelutantereilla, sen isompi todennäköisyys on saada myös atomipommi aikaan. Oleellista on myös muistaa, että suutareita ei voi välttää. Verkossa pitää tuottaa sisältöä säännöllisesti ja aina ei voi osua.
Myös toistoilla on merkitystä.
Diegon vapputervehdys: Corporate Hoodrat
Pientä tuunausta blogin ulkoasuun (ylhäällä) ja ohessa pieni vapputervehdys kaikille:
Mukavaa vappua kaikille lukijoille!
Digitaalinen jalanjälki kaupoissa
Antti Isokankaan kanssa kirjoittamani Digitaalinen jalanjälki -kirjamme on eilen ilmestynyt ja pitäisi olla saatavilla näillä näppäimillä kaikissa hyvinvarustetuissa kaupoissa. Ennakkomarkkinointi on mennyt mukavasti ja kirjan oma digitaalinen jalanjälki on purettuna täällä. Kirjan tekoa siivitti kolme perusajatusta:
1. Maailma ja markkinointi ovat perustavanlaatuisesti muuttunut. Tarvitaan uusia toimintamalleja ja ajattelutapoja. Näistä ei ole vielä tehty suomeksi kunnollista kirjaa.
2. Kaikki ei ole kuitenkaan muuttunut. On naurettavaa kohkata internet-markkinoinnista, kun pitäisi puhua markkinoinnista internet-aikakaudella. Hyvä sisältö on nykyään tärkeämpää kuin koskaan ennen.
3. Business-kirjan ei tarvitse olla tylsää tekstiä ja tylsän näköinen. Liiketoiminnasta on pystyttävä kirjoittamaan ilman kapulakieltä, jargonia ja ainaisia nuolikaavioita.
Näistä lähtökohdista lähdimme tekemään kirjaa ja te lukijat tietysti määrittelette olemmeko onnistuneet. Teesejä on kirjassa muitakin, tässä niitä 11:
Osta omasi täältä
Tykkää
Lue blogia
Myös seminaari aiheen tiimoilta tulossa toukokuussa, olkaa kuulolla.
Doc Martensin sisältömarkkinointia
Ollessani elämäni ensimmäistä kertaa Lontoossa, mukaan tulivat mustat 10-reikäiset Doc Martensin maihinnousukengät. Siitä asti brändillä on ollut lämmin paikka sydämessäni. Nyt nämä klassikkokengät ovat päässeet 50 vuoden kunnioitettavaan ikään. Tätä juhlistaakseen kenkämerkki on tehnyt mielenkiintoisen kampanjan netti vahvasti sen keskiössä.
Kymmenen nykypäivän artistia tulevat tekemään omat versionsa kappaleista, joita kuunnellessa maiharit ovat olleet mitä luultavimmin jalassa. Tällä hetkellä saitilla löytyy jo kolme versiointia ja lisää on tulossa marraskuun loppuun asti. Tällä hetkellä kuunneltavissa Noisettesien versio Buzzcocksin “Ever fallen in love with someone else”-kappaleesta, Duke Spiritin cover Sham 69:n “If the kids are unitedista” ja tämän hetken erään kiinnostavimmista artisteista, Dam Funkin versiointi Human Leaguen new wave-klassikosta “Things that dream are made of”.
Todella loistava esimerkki hienosti toteutetusta sisältömarkkinoinnista:
1. Mielenkiintoinen ja tinkimätön konsepti. Biisit olivat hyvän kuuloisia ja videot tyylikkäästi toteutettuja. Esimerkiksi Dam Funkin versiointi Human Leaguen “These are the dreams are made ofissa” on jopa yksi vuoden parhaita musiikkivideoita:
2. Kaikkea ei paljasteta kerralla. Videoiden ensi-illat on aikataulutettu niin, että kiinnostavuus säilyy koko vuoden ajan. Viimeisin cover-video ilmestyy vasta marraskuussa:
3. Tuotteet myös relevantilla tavalla mukana. Jokaisen artistin kohdalla on näytetty mitä Doc Martensin tuotteita he itse käyttävät:
4. Videot ovat jaossa YouTubessa, mikä mahdollistaa mahdollisimman ison digitaalisen jalanjäljen. YouTube-kanavalta löytyy musiikkivideoiden lisäksi tosi faneille “behind the scenes” sekä “making of”-materiaalia:
Hienoa toimintaa Doc Martensilta. Nuo Lontoosta hankitut maiharitkin ovat vielä tallessa, eivät vain enää mahdu jalkaan. Doc Martensit ovat olleet hankintalistalla pitkään, ehkä tämä on viimeinen sysäys niiden hankkimiseen?
Kanta-asiattomuuskortti
Viime viikkoisessa sisältömarkkinointi-presentaatiossa vilahtikin ehkä tämän vuoden hauskin markkinointitempaus. Vuoden baristaksi valittu Gwilym Davies on tuonut kahvilaansa uuden konseptin “dis-loyalty cardin”. Idea on simppeli, mutta peruslogiikalla tietysti täysin järjetön. Juomalla kahdeksassa muussa kahvilassa laatukahvia, saat yhden kahvin ilmaiseksi Daviesin PruRock Cafessa:
Ideahan kuulostaa aivan sekopäiseltä, mutta kun tarkemmin miettii, niin löytää moniakin hyviä syitä tälle lähestymiselle:
1. Lähetät viestin, että uskot omaan kahvilaasi kuin muuriin.
Samalla tavalla kuin Zapposkin ohjaa kysyttäessä halvempiin verkkokauppoihin. Tällä he osoittavat, että heidän bisneksensä ydin ei ole halpa hinta vaan loistava asiakaspalvelu.
2. Asiakas ajattelee kahvilaa myös kun käy muissa kahviloissa
3. Paras tapa herättää huomiota on tehdä juuri päinvastoin kuin muut
Itsellänikin on kanta-asiakaskortteja aivan liikaa, kyllä joukkoon ehkä yksi kanta-asiattomuuskorttikin mahtuisi. Kun jokaisella nakkikiskallakin on ostojen määrään sidottu lärpäke, täytyy tehdä jotain radikaalia, että erottuu muista.
4. Viet eteenpäin korkeampaa tavoitetta
Gwilym Davies suhtautuu varmasti intohimoisesti kahviin. Luultavasti mitä enemmän ihmiset alkavat arvostaa hyvää kahvia, sitä enemmän kokonaiskulutus kasvaa. Näin ollen joskus on tärkeää on viedä eteenpäin suurempaa viestiä, eikä yksioikoisesti vain omaa etuaan. Se saattaa pidemmällä tähtäimellä olla kannattavampaa.
5. Tempaus saa hymyn huulille ja kertomaan asiasta eteenpäin
M.O.T.
Diego Digital Arts#1: Sisältömarkkinointi
Diego Digital Arts on joka toinen keskiviikko järjestettävä kompakti tunnin mini-workshop, jossa käydään läpi internet-ajan markkinointiin liittyviä ilmiöitä ja esimerkkejä. Daily Diegossa julkaistaan aina kunkin kerran aihepiirin presentaatio.
Tulevaisuuden biisit maksetaan Twitterissä
Pearl Jam jakaa uutta biisiään Just Breathe ilmaiseksi. Tässä ei ole mitään uutta, eikä siinäkään, että voidakseen ladata MP3sen täytyy antaa yhteystietonsa (viimeksi törmäsin tähän South Rakkas Crewn ilmaisen levyn “Stimulus Package” promossa). Sen sijaan ilmaisen ämppärin saadakseen, tulee lähettää yksi tweet Twitteriin (lähtee automaattisesti poistumatta lataussivulta). Homma toimii erittäin sujuvasti:
1. Klikkaamalla “Connect to Twitter”-palikkaa yhdistyy kamppissivu Twitter-tiliisi.
2. Culture Jamin luoma palikka kysyy lupaa päästä tekemään tepposiaan Twitter-tilillesi.
3. Tällainen viesti sitten pärähtää twitter-uutisvuotoosi. Huomatkaa myös pieni präntti: rupeat automaattisesti seuraamaan Peal Jamin twitter -tiliä tämän jälkeen.
4. Damn. Biisiä ei voikaan ladata jenkkien ulkopuolelta.
5.Silti viesti menee Twitteriin ja olen spämmännyt ystäviäni tällä mainosviestillä.
Jälleen tyypillinen esimerkki sisältömarkkinoinnista: anna jotain ilmaiseksi, myydäksesi myöhemmin jotain muuta.
Mitä Pearl Jam tästä sitten hyötyy:
1. Suurempi joukko kuulee uuden biisin, koska se on ilmainen. Mitä useampi ihminen tietää bändistä, sitä helpompaa on myydä keikkoja, merchandisea tai vaikka vinyyliversiota levystä. Itse biisihän tosin on kamala, mutta sillä ei ole nyt tässä sen suurempaa merkitystä. Omasta mielestäni muutenkin Pearl Jam ei ole tehnyt debyyttialbuminsa jälkeen juuri mitään hyvää.
2. Biisin ladanneet mainostavat tekoaan Twitterissä (automaattisesti), jolloin oletettavasti useampi ihminen näkee sen ja lataa biisin myös. Sana siis leviää, jolloin toivottavasti syntyy se paljon puhuttu viraali-efekti.
3. Automaattisesti saadut seuraajat Pearl Jamin Twitter-tilille, joille voi markkinoida lisää keikkoja, merchandisea tai vaikka valkoista vinyyliversiota levystä.
4. Pearl Jam saa PR-arvoa. Daily Diegon blogimaininnan lisäksi aiheesta ovat kirjoittaneet Mashable ja TechCrunch, jotka eivät tyypillisesti ole mitään musiikkimedioita. Parhaassa tapauksessa Pearl Jam saa vielä laajennettua kuulijakuntaansa.
Nähtäväksi jää millaiset tulokset tällä kampanjalla on. Sisältömarkkinoinnissa oleellisinta on, että itse sisältö on timanttia, jotta se lähtee leviämään ihmisten parissa.
Sisältömarkkinointi, mitä se on?
Joululomilla tuli vihdoin luettua Chris Andersonin Free kokonaan (arvostelu tulossa ensi vuoden puolella!).
Se sai taas miettimään sisältömarkkinoinnin merkitystä nykypäivän markkinoinnissa. Termiä on ulkomailla käytetty jo pidempään, mutta Suomessa on vielä tuntemattomampi termi (löysin yhden blogitekstin nopealla googlauksella Suomesta). Termi ei ole muutenkin ollut pahin hypesana, vaikkakin aihetta olisi. Asia on ainakin erittäin tärkeä ja hyvin ajankohtainen. Tämän takia olen oheiseen yrittänyt kiteyttää sisältömarkkinoinnin pääpointit mahdollisimman yksinkertaisesti.
Määritelmä yrityksen näkökulmasta:
Relevantin (hyödyllisen ja/tai hauskan) sisällön luomista asiakkaille sekä prospekteille säännöllisesti sekä systemaattisesti.
Strategiset tavoitteet:
- Mielipidejohtajuuden saaminen tietyllä alalla
- Digitaalisen jalanjäljen kasvattaminen (kts. taktiset tavoitteet)
- Lead generation
- Asiakasuskollisuuden kasvattaminen
- Myynnin kasvattaminen
Taktiset tavoitteet:
- Näkyä paremmin hakukoneissa (hakusanaoptimointi ja viittaavat sivustot)
- Saada ihmiset jakamaan sisältöäsi eteenpäin sosiaalisessa mediassa (mukaanlukien sähköposti).
Jotain formaatteja sisällölle:
- Blogi (Hyötynä helppo jaettavuus sekä teksti-intensiivisenä hyvä näkyvyys hakukoneissa)
- Ladattavat materiaalit esim. PDF, mp3, applikaatiot (Kun materiaalin lataamiseen tarvitsee antaa sähköpostiosoite
- Helposti eteenpäin jaettava mediasisältö: YouTube-linkit, kuvat & kaaviot
Kuka tuottaa sisällön:
- Yritys itse
- Yrityksen asiakkaat ja sidosryhmät (yhteisön luonti ja asiakkaiden osallistaminen)
- Sisällöntuottajakumppanit (Groove Armada levyttää Bacardille, Soneran Posse-elokuva)
Mitä edellyttää?
- Asiakaslähtöisyyttä (Materiaali tulee tuottaa loppuasiakasta ajatellen. Esim. blogi ei voi olla sisäsyntyistä omista tuotteista kirjoittamista)
- Selkeää strategiaa niin sisällön laadun kuin määrän suhteen.
- Aikaa tehdä, varsinkin mikäli sisällöntuottajat ovat talon sisältä.
- Koulutusta. Kaikki eivät ole sisällöntuottajia syntyessään. Yrityksen valjastaminen sisällöntuotanto-organisaatioksi on iso muutos.
Ohessa meikäläisen kiteytys aiheesta, tuleeko mieleen täydennettävää?
Ohessa jotain aiheeseen liittyvää kiinnostavaa luettavaa:
Content Marketing 101
Wikipedian määritelmä aiheesta.
Content marketing manifesto
