Sosiaalisen median raamit kuntoon
Siinä vaiheessa tietää, että sosiaalinen media on tullut jäädäkseen, kun McKinseykin kirjoittaa artikkelin Web2.0-työkalujen käytöstä yrityksissä. Sosiaalisen median hyödyntyminen yrityksissä onkin sellainen asia, johon hyvin harva yritys ei voi olla ottamatta kantaa lähitulevaisuudessa. “Miksei meidän intra ole enemmän kuin Facebook?”, on yhä yleisempi kysymys monilla työpaikoilla. McKinseyn artikkeli on hyvää luettavaa, ja ohessa on artikkelin oleellisin lista kommentteineen:
Kuusi kriittisintä tekijää sosiaalisen median implementoinnissa yrityksissä
1. Muutos työntekijöistä lähtevään luomisen kulttuuriin tarvitsee johdon tukea
Sosiaalisen median projektit alkavat usein ruohonjuuritason kokeiluina, mutta lähteäkseen todella lentoon tarvitsevat myös ylimmän johdon tuen. Toimitusjohtajan blogi ei useinkaan ole sitä kiinnostavinta luettavaa, mutta toimii tärkeänä esimerkkinä muille työntekijöille.
2. Parhaat käyttötavat löytyvät käyttäjiltä
Toisaalta, kun johdon tuki on saatu, johdon on hyvä olla pois määräämästä liikaa, miten työkaluja tulisi käyttää. Siinä missä vaikka ohjaamaton CRM-järjestelmän käyttöönotto johtaa vain kaaokseen ja huonoon tietoon, sosiaalisen median työkaluissa usein tehokkaimmat käyttötavat ovat aivan jotain muuta mitä johto odottaa. Kun joku käyttötapa alkaa levitä ja toimia, on silloin aika laajentaa kyseistä toimintoa.
3. Jos työkalut ovat oleellinen osa työnkulkua, niitä tulee käytettyä
Helposti sosiaalisen median työkaluista tulee vain yksi epämiellyttävä kohta lisää to-do-listaan, koska niiden käyttöä ei ole mitenkään sidottu päivittäiseen työntekoon. Useasti esimerkiksi blogit lanseerataan kovalla rytinällä ja alkuinnostus on kova, mutta koska niitä ei ole tarpeeksi oleellisesti sidottu työntekoon (ja niistä saatavia hyötyjä konkretisoitu) alkaa käyttö hiipua ajan myötä.
4. Vetoa osallistujien egoon ja tarpeisiin -älä ainoastaan heidän lompakkoonsa
Koska ihmiset ovat luonnostaan ahneita, niin esimerkiksi kirjoitusten määrään perustuvat kannustimet eivät yleensä ole niitä toimivimpia. Ihmiset helposti kirjoittavat bonuksiin vaadittavan määrän tekstiä Wikiin, mutta sisältö on tällöin useasti luokatonta. Tämän takia työntekijän tuottaman sisällön arvoon perustuvat kannustimet toimivat paljon paremmin. Kannustimista on myös hyvä tehdä näkyviä, jotta ne mahdollisimman paljon hivelisivät osallistujien egoa (esim. hyvistä postauksista viikkopalaverissa luovutettu palkinto).
5. Oikea ratkaisu tulee oikeilta osallistujilta
Oikeiden osallistujen valinta on ensiarvoisen tärkeää siinä miten uudet yhteisölliset työkalut lähtevät lentoon. Yleensä paras kombinaatio tulee sopivan heterogeenisestä ryhmästä, jossa on niin mielipidevaikuttajia yrityksen työntekijäportaasta kuin ylempää johtoa.
6. Tasapainottele vapauden ja kontrollin välillä
Vaikka yhteisölliset työkalut ovat luonteeltaan vapaampia kuin perinteiset, ei se tarkoita, että yrityksen pitäisi hypätä hällä-väliä. Yhteisöillä ja uusilla työkaluilla tulee olla selkeät pelisäännöt, jotka eivät kahlitse käyttäjiä liikaa, mutta kannustavat heitä kuitenkin järkevään osallistumiseen.
Eli summattuna: sosiaalisen median hyödyntäminen työpaikoilla eroaa hyvin paljon perinteisten tietojärjestelmien käyttöönotosta. Toiminnalle tulee antaa tietyt raamit, mutta kannustaa ihmisiä myös kokeilemaan.
Yhden minuutin kansalaisliike
Hesari uutisoi sunnuntaina Facebookissa kasvaneesta viharyhmästä. Itsekin kävin heti tarkastamassa oliko ketään Facebook-frendejä jäsenenä niin olisin voinut poistaa kaverilistasta. Ei löytynyt (onneksi):
Sen sijaan muutamia kavereita oli näköjään liittynyt vastaryhmään:
Hivenen kauemmin pystyssä olleella rasistisella viharyhmällä on nyt reilu 18 000 jäsentä. Rasistien kuumatkailua tukeva liike tosin kasvaa nopeammin ja on jo ylittänyt 10,000 käyttäjän määrän. Aika näyttää kummasta tulee isompi. Toivottavasti jälkimmäisestä.
Facebook mahdollistaa nopean reagoimisen päivänpolttaviin kysymyksiin. Tässäkin blogissa viitattuihin Nina Mikkosen möläytyksiin on otettu kantaa aika ronskisti oheisessa ryhmässä:
Huumorin kukka on kaunein kukka. “Älä ruoki lama”-kamppis onkin kirvoittanut vääräleuat urakoimaan “Älä ruoki laamaa” tai “Ruoki laamaa”-ryhmiä riippuen ryhmän luojan suhtautumisesta laamoihin:
Näistäkin esimerkeistä johtuen markkinoijat ovat housut märkinä Facebookin mahdollisuuksista paukuttaa omaa viestiä. Ilmaisen Facebook-ryhmän perustaminen tuntuu idioottivarmalta ratkaisulta näinä lama-aikoina. Siihen se valitettavasti usein jääkin. Markkinoijan näkökulmasta Facebookin ryhmissä kannattaa huomioida nimittäin oheiset viisi seikkaa:
1. Helppo osallistua
Sinun ei edes tarvitse kirjoittaa nimeäsi addressiin, riittää että klikkaat itsesi ryhmän jäseneksi. Sillä vauhdilla millä kaikki älyvapaat ryhmät leviävät voisi jopa väittää, että tämä on liian helppoa.
2. Helppo ottaa kantaa
Facebook-ryhmän luominen vaatii tietysti vähän enemmän työtä kuin siihen liittyminen. Silti se on kuitenkin helpompaa kuin järjestää mielenosoitus tai kerätä ovelta ovelle nimiä vetoomuksiin. On myös mahdollisuus, että useampi näkee sen kuin töherryksesi vessan seinään. Kuten edellisistä esimerkeistä myös huomattiin, vastaliikkeiden synnyttäminen on myös helpompaa.
3. Monesti tärkeämpää on liittyä ryhmään kuin olla sen jäsen
“Suosikkijuomani on alkoholi”-tyyppisten ryhmien liittymisen pääpontimena on, että muille kavereille näkyy, että on liittynyt ryhmään. Tämän jälkeen useasti ei ryhmiin palata. Korkeintaan erotaan, kun ryhmästä lähetetään liikaa viestejä. Hyvin harva osallistuu aktiivisesti ryhmän toimintaan varsinkaan julkisten ryhmien.
4. Kasvavat nopeasti, mikäli lähtevät lentoon
Itsekin aikoinaan olen ollut perustamassa Facebook-ryhmää, jossa on nykyään yli 10 000 jäsentä. Mikäli ryhmän teema on tarpeeksi hauska, tärkeä tai muuten tunteita herättävä muutaman parisataa Facebook-frendiä omistavan tyypin toimesta saa ryhmän varmasti leviämään 10 000 henkeen. Haasteellisinta onkin kiteyttää ryhmän nimi ja teema mahdollisimman hyvin. “Älä ruoki laamaa”-ryhmiäkin löytyy kymmenittäin, joissa on vain kourallisia jäseniä.
5. Vaikea saada aktiiviseksi
Kohdasta kolme johtuen yleensä ryhmiin liitytään kerran, jonka jälkeen niihin ei enää koskaan palata. Markkinoijan näkökulmasta tämä johtaa haasteisiin. Käyttäjä pitää hurmata jo liittymisvaiheessa ja ryhmän nimen viedä markkinoijan viestiä eteenpäin. Aikaa vievä, mutta oikeasti toimivin tapa on käyttää Facebook-ryhmää vuorovaikutteisesti sekä tehokkaasti ja olla oikeasti läsnä siellä. Luottamus pitää ensin ansaita, jolloin ryhmän jäsenille voi myös viestiäkin ja käyttää Facebook-ryhmää yhtenä suoramarkkinointikanavana. Yksi parhaimpia esimerkkejä hyvin toimivasta Facebook-ryhmästä on Ernst & Youngin kansainvälinen urasivu, jossa vastataan työnhakijoiden kysymyksiin. Se, että Facebook-ryhmään saa oikeasti yhteisöllisyyttä tarkoittaa, että siihen pitää uhrata aikaa. Sosiaalisessa mediassa ei ole ilmaisia lounaita.
Aiheeseen liittyen: Daily Diegon Facebook-ryhmä on avattu. Voit liittyä sinne täällä.
